Palloja ja pilkkuja

Jo toinen tilkkutäkki valmiina ja syksy on vasta alussa. Tämä kaunokainen on ollut työnalla jo vuoden. Itse tilkkupinnan teko vei noin 2 viikkoa,  koska olen niin tavattoman hidas ja epävarma värien sommittelija.

This is already my second READY quilt this autumn. I made the quilt top already last autumn and it took 2 weeks to make it. I'm so bad with colors.

 Tähtösten piti säilyä vahvuudeltaan suunnilleen samanlaisina mutta silti erilaisina.

Olen tikannut peitteen kauttaaltaan käsin ja siihen vierähti ainakin joulu-, hiihto- ja pääsiäislona. Taisi mennä jokunen päivä kesälläkin ja nyt sitten viimeinen rutistus. Mutta hyvä tuli. Käsintikatussa peitteessä on oma pehmeä tuntunsa toisin kuin konetikatussa.

I hand quilted it  during the Christmas, Winter and Easter break. I did some quilting also during last summer and now I did the rest of it. Poof what a job. But it definitely looks great.

Taakse valitsin Kaffe Fassetin Paperweight -kankaan pastellin sävyisenä ja vähän lilaa pallokuosia runoihin.

Peito on sopivaa tuotantoa  Lapsettaa-näyttelyyn ja sen mitat ovat 120 x 140.  Malli Jazz Hands on kirjasta Material Obsession Two jonka ovat kirjoittaneet Kathy Doughty ja Sarah Fielke.

Pari pussukkaa valmistui myös ja niiden kohdalla lähinnä antauduin vain sovittelemaan sävyjä keskenään.

 Tilkkukiltamme tämänviikkoisessa kokouksessa oli vierailijana Tilkkutarhan Minna mukanaan ihania kankaita ja muuta tarpeellista. Tässä hieman satoa.

Lopuksi Nero haluaa lähettää terveisiä Englantii.

Reunat valmiina

Nurmilintu sai sinivihreät reunat. Valitsimme ne yhdessä Tilkunviilaajan kanssa. Täytyy vain todetta että toisille se on helpompaa kuin toisille.

 

Ompelukoneeni oli vaihteeksi taas yhteistyöhaluinen. Tein trapuntoa ja ala ja ylälankojen kireys oli kutakuinkin sopusoinnussa. Harjoittelin sitä kyllä tyynyliinallisen verran, jotta sain tikin kohdalleen. Varmaan suurin apu aiheeseen oli se, että minulla oli kerrankin uusi kunnon neula 130N 90/14. Myös se että istuin hieman normaalia korkeammalla helpotti liikettä ja minulla oli asiaan kuuluvat kumipäiset hanskat, jotka helpottivat kankaan liikuttamista.

My sewing machine was in a good mood and I was able to do the free motion stippling. However, it took me one pillowcase to practice and to get the thread tensions right. But the best help was that I had a new good topstitch needle. I also sat little higher than normal and I had gloves with rubber finger tips.

Nurmilintu

Tämä peitto kuuluu Helsingin Tilkkukilta Syyringin järjestämään Lapsettaa näyttelyyn, jos se sinne hyväksytään. Suuri vaara on myös, että annan tämän lahjaksi jo ennen sitä.


Tämän tilkkupinnan innoittajana on ollut Dare to be square quilting, jolla on aivan huimia tilkkutöitä. Itse uskallan vasta tekstityksessä kokeilemaan neliöitä. Tyttäreni suunnitteli kirjaimet, joten sen mukaan oli helppo edetä.

Teen siis lapsen, vauvan peittoa ja mielessäni soi vanha lasten laulu Nuku Nuku Nurmilintu, jota varmaan jo minun äiti lauloi minulle ja minä puolestani lapsilleni. Halusin silti  uuden modernin lookin tilkkupintaan. Ongelmana oli se että värssy Nuku, nuku nurmi lintu on jokseenkin pitkä, ja yksi kirjain on koostuu noin 4 x 4 neliöistä. Yhden neliön koko on 2 inch. Värssy on jaettu 4:lle riville. Mutta muuten kirjainten teko oli varsin hauskaa.


This quilt was made to be a part of the Helsingin Tilkkukilta Syyrinki's exhibition Lapsettaa (- childish, to feel like a child). The biggest danger is that I'll give it away as a present before the exhibition!

This quilt was inspired by a quilt made by Dare to be square quilting. They have incredible quilts!

This is a throw for a child or a baby, and it's subject is an old finnish folk song, a lullaby, that my mother sang to me and I sang to my children. The text means something like "Sleep, sleep, little bird." Even with such an old subject, I wanted a new, modern look for the quilt.

Kun neliöitä jäi liikaa, halusin kokeilla miltä Crazy Mom Quilts:n  sivulla näkemäni tähdet näyttäisivät. Ja ne näytti syötävän hyvilta. Laitan siis niitäkin tilkkupintaan.


After making the text there was still some space left, so I wanted to see how stars that I saw on Crazy Mom Quilts would look like. And they looked gorgeous.

Tilkkupinnan kokoaminen sujui ongelmitta. Ainoa asia johon jouduin hieman enemmän kiinnittämään huomiota oli se että teksi kulki suunnilleen keskellä. Kulmat ovat mulle kysymysmerkki. Viikaan nurkan ja ompelen päältä. Tässä osoitus siitä.

 Muuten tilkkupinta on valmis, vain tikkaus puuttuu.

Nuken peitto

Kiltamme Syyrinki on haasetteu tekemään nuken ja lasten peittoja keväällä pidettävään näyttelyyn, jonka nimi on sopivasti Lapsettaa.

Pieniä peittoja on vaihteeksi mukava tehdä. Ensimmäinen ehdolle tekemäni työ on pikkuinen nuken peitto, Nukuttaa. Se koko on n 29 cm x 41cm. Ehkä sen alle mahtuu pikkuinen nukke.


Tekniikka oli todella simppeli. Taittelin ensin talouspaperia, jotta sain selville, kuinka isosta neliöstä lähden liikkeelle. Lopullinen koko oli sitten neljäsosa alkuperäisestä koosta. Jotta täkistä tuli muhkeampi, laitoin ensimmäisen taittelun jälkeen vanua neliön pohjalle ja vasta sen jälkeen taittelin lopulliseen kokoon. Tässä vaiheessa ompelin neliön kiinni.

It's fun to make small quilts for a change! The first quilt I made for our quild, Syyrinki, is a little throw for a doll, and it is called "Nukuttaa" which means "being sleepy." It's 29 x 41 cm. Perhaps a little doll could fit under it.

The technique was incredibly simple. First I made a mock up square from paper towel to see how big they should be. The final size for the square was about a quarter of the original. In order to make the quilt bigger, I put padding inside the square before folding and sewing it.

Kun kaikki neliöt olivat valmiina aloin miettiä mikä olisi sopiva keskuväri ja miten sen toteutan. Päädyin hempeän hentoon vaaleanpunaiseen neliöön. Ei järin mielikuvituksellinen, mutta muutakaan en keksinyt.

When I was finished with all the squares, I started to wonder what would be a fitting color for the smaller square pieces on the top. I decided to go with a delicate pink square. Not very adventurous, but I couldn't come up with anything else.

Yleensä tilkkupintaa tekee aika nopeasti, mutta tämä oli hidas, koska koko toteutus tehtiin käsin- ompelemalla. Mutta toisaalta, tätä ei tarvinnut enää erikseen tikata, jos se nyt yhtään lohduttaa.

 Joo, yhdestä neliöstä puuttuukin keskiö, onneksi se on tallella.

Usually making this kind of work is relatively fast but this was very slow because it was all sewn by hand. On the other hand it doesn't have quilted. 

Tekemisen vimma

Taas kaikkea pientä on valmistunut. Aurinkolasikotelon aloitin jo keväällä ja sain yhden silloin jopa valmiiksi. Tämän yksilön valmistuminen meni hieman aurinkolasikauden kuumimman sesongin ohi, mutta toisaalta nythän koteloa juuri tarvitaan.

Kuten paljastin, sukkakutimet pyörivät aina laukussani ja kudon aina joutohetkinäni. Tässäpä syksyn ensimmäinen pari uunista ulos.

Aamulla leikittelin kankailla, enkä saanut Kaffe Fassetin lilaa pilkkukangasta irti käsistäni, ennenkuin olin leikellyt siitä sopivia suikaleita Orvokki -pussukkaan. Tästäkin tuli näin nätti. 25 cm vetoketju.

Lisää pussukoita

Pussukka-hyllyni onkin ollut jo melkein puoli vuotta tyhjillään, mutta tänään tilanne korjaantui. Olen taiteillut kolme ihanaa (ainakin omasta mielestä) pussukkaa.  Tilkunviilaajaa saa syyttää siitä, että minäkin olen jostain syystä alkanut antaa nimiä pussukoilleni. Se on sellaista hauskaa ajatusleikkiä samalla kun ompelee.

Akvaariossa-pussukka jatkaa sinivihreää linjaa ja on hitusen isompi kuin Under the Sea pussukka. Käytin 25cm vetoketjua ja tikkasin sinisella metallilangalla.

Aurinkoranta-pussukkaan tuhosin kaikki ihanat puna-keltaiset suikaleeni. Ja vetoketju on 20cm. Tikkasin keltaisella metallilangalla. kuvista käy jännästi ilmi kuinka epäsymmetrinen asetelma on paljon mielenkiintoisempi kuin symmetrinen asetelma. Täytyypä muistaa !

Viimeiseksi illalla tein niin Suloisen pussukan kun vain osasin. Olin jo aikasemmin kesällä ostanut 3cm leveää pitsiä ja pinkkiä polvekenauhaa. Kaiken kukkuraksi ompelin vielä kukkia ompelukoneella ja tikkasin vaaleanpinaisella langalla. Kukahan onnelinen tämän saa.

Under the See

Tämän kaunokaisen tein kokonaan tilkunpaloista, joita käytin Life on Mars tilkkupeitteeseen. Nimen Under the Sea keksin ihan itse, tai siis melkein : D

On harmittanut kun kauniinvääriset tilkut vain lojuvat laatikon pohjalla. Tähän pussukkaan kokeilin VAHVAA tukikangasta. Liian vahvaa. Täytyy miettiä kuinka saan vuorikankaan pysymään alhaalla kun aukaisen vetoketjun. Varmaan jotenkin täytyy harsia sisäpuolelta vuori tukikankaaseen kiinni.

Vuorikankaana käytin rakkaan mieheni vanhaa paitaa, kaunista hienoa puuvillaa, jossa oli taskukin jo valmiina !

Tikkasin laiskasti aaltoillen metallilangalla ja käytin automaattista langankatkaisinta seurauksella, että se ei sitten enää leikkaa. Täytyy ihan tutkia mitsen terän saa vaihdettua. Bernina 830:lle kun ei saa Suomesta huoltoa : (

Lisään vielä yhden kuvan mökiltä olohuoneesta, jossa näkyy ryijy hienosti. Aika hyvin aloittelijalta!

Edelleen haluan mainostaa Helsingin Tilkkukilta Syyringin uusia hienoja sivuja. Siellä kerrotaan meidän menneistä ja tulevista projekteista ja muutenkin esitellään mainiota toimintaamme.

Ripustusjuhla

Juhla ei ollut ihan niin juhlallinen kuin olin mielessäni sen nähnyt.

Vieraat eivät seisseet shampanjalasit kädessä peitetyn, mutta jo seinällä olevan ryijyn ympärillä. Ei ollut juhlallisia puheita eikä ylistetty minun sinnikästä ahkeruutta.  Ei, vaan rakas herra mieheni alkoi sitä vasta siinä seinälle ruuvailemaan.  Todettakoon että se kävi kyllä nappärästi. Olimme kuitenkin koko perhe, isovanhemmat ja yksi poikaystävä koolla.

Valokuvia otettiin kyllä runsaasti. Tähtipolku istuu seinälle niinkuin se olisi aina ollut siinä.

Varsinaiset juhlat taisivat olla sienimetsässä.