Aika hutakkaa

Tätä viikkoa ovat leimanneet vaaleanpunaiset tilkkutyöt, mutta on mukana ollut yksi sinivoittoinenkin työ. Kaikki tosi kauniita.

Tässä ensin Aira Kauppalan kaksi työtä. Vaaleanpunaisessa tilkkupinnassa kipittävät lampaat ja vanuna on tietysti lampaanvillavanu, joka on osottautunut keveäksi ja helposti tikattavaksi. Jälki on tasaista ja peitto ihanan kevyt. Oikeasti peitossa ei ole tippaakaan keltaista, mutta ilmeisesti työvaloni antaa tämän omituisen sävyn valokuvilleni.

 Siniseen valitsimme puuvillavanun. Siitäkin tuli suloinen.

Lisäksi sain  tikattavaksi varsinaisen haastetyön, jota oltiin tikattu jo ompelukoneella ja jatkettu käsintikkauksella. Heti aluksi totesimme, ettei kannata lisätä longarm tikkausta ennekuin muut tikkauset on purettu. Onneksi ompelukonetikkauksessa langankireys ei ollut ihan kohdallaan, joten sain purettua kaikki tikkauset helposti. Lisäksi vaihdoimme liian paksun vanun villavanuun. Ja kyllä kannatti! Langan valitsimme punaisten blokkien värityksen mukaan.

( Jos vanu on liian paksua, työntää ompelujalka kangasta edellään ja ompelutulos ei ehkä ole toivottu)

Kolmannen punaisen peiton omistajalta en muistanut kysyä lupaa julkaista kuvaa.

Ja jälleen yksi pari sukkia valmiina : D

Oulussa

Ei niin pientä pyrähdystä, ettenkö ehtisi vierailla paikallisissa kangas- ja ompelutarvikeliikkeissä. Tänään oli vuorossa Oulu ( = olen Haukiputaalta kotoisin) ja siellä ihana tilkkukangasliike PeeKaa.
Liike oli pikkuruinen, mutta kangasvalikoima IHANA. Ostin sieltä jouluisia kankaita ihan tiettyjä jouluisia töitä varten. Liikkeestä voi ostaa myös netin kautta.

Ja sitten Tilkunviilaajalle melkein tilauksen mukaan. Yhdessä Paula-myyjän kanssa mietimme värimaailmaa ja välillä tutkimme blogista mieltymyksiä. Vaihtoehtoja olisi ollut !

Itse haksahdin tähän söpöseen hentokukkaiseen ihanuuteen. Ne onkin mansikoita.

Lisäksi Oulusta löytyi taivaallisen ihana käsityökauppa Nappi Kikka, jossa oli kaikkea käsityöläisille sopivaa. Pitäydyin kuitenkin vetoketjuissa.

Ollessani reissussa viime viikolla kutaisin sukkaparin. Suosittelen muutoinkin matkakutomisiksi sukkia. Niitä voi tikuttaa MELKEIN katsomatta. Lukemista en suositelen, jos on taipumusta yhtään matkapahoinvointiin, varsinkin Alpeilla.

Sitten hieman väriopppia, minkä värinen on cheddar. Voisin melkein vannoa, että tämä kaunis lehtikuusten ruskaväri olisi sitä.

Jouluhiiriä lauantaina 27.10.

Olen Tilkullisten järjestämässä FinnQuilt ry:n Uudenmaan alueellisessa syystapahtumassa mukana. Esittelen siellä toimintaani, näytän tikkausmalleja koneeltani ja mukanani on myös valmiita peittoja.

Halutessasi voit ottaa mukaan oman valmiin tilkkupintasi ja voimme suunnitella sille sopivan tikkausmallin.

Minulla on erilaisia vanuja tilkkupajassani, villaa, puuvillaa ja polyesteriä. Tikkaan vain omilla 100% puuvillaa olevilla King Tut langoilla.

Fööni

Vaikka olen useamman vuoden asunut Alppien juurella, Genevessä ja Munchenissä, en ole koskaan kokenut moista.

Ajoimme Herra mieheni kanssa Lindau- Chur väliä keskellä yötä ja kun kiihdytimme tietyömaan jälkeen taas täyteen vauhtiin, ihmettelimme mikä kumma autoon tuli. Ulina oli todella kova. Lisäksi auto käyttäytyi omituisesti, heilui ja huojui, hyvä kun tiellä pysyi.

Ja mitä kummaa, auton ulkolämpotila nousi kahdeksasta asteesta 21,5 asteeseen. Kokeilimme ihan ikkunasta pitikö mittarin lukema paikkaansa. Kyllä piti! Saksassa asuessamme föhn tuuli sai toisilla aikaan päänsärkyä ja autot peittyivät hienoon hiekkaan. Yleensä tuuli oli lämmin ja lempeä, ei tällainen myrsky. Ja lämmön nousu oli todella hurjaa.

Ihanaa sinistä

Taas ihana tilkkutyö! Vaalealla sinisellä tikattuna ja paksuhko polyestervanu sisällä. Niin kaunis !

Ja sitten harjoittelin jälleen pussukan tekoa. En oiken ymmärrä miten vetoketju pitäisi istuttaa, jos se menee yli pussukan reunan ... 

Joululiina

Koskaan ei ole liian aikaista alkaa odottaa Joulua. Varsinkin kun sen saa tehdä tikkaamalla Joululiinoja. Tämänkin liinan on tehnyt Lea Kaanela Raumalta.
 

Liinoja

Kävi sitten niin, että singautin vanhan kamerani sinne Lemmenjokeen. Peukalo oli käsirinksun sisällä ja kun spontaanisti aloin heiluttaa kättäni rannalla näkyville vaeltajille, niin viuuuh ja plums. Ja se sitten siitä. Kyrsi ja pitkään, mutta sitten ostin uuden kameran ja tässä koekuvia.

Nämä molemmat työt ovat Marimekon kankaista ja Lea Kaanelan käsialaa.

Tässä vielä vielä suurempi kuva aikaisemmasta työstä.

Marimekkoja

Amerikan opeista vielä sen verran, että vaikka siellä tuntui etten oppinut mitään, niin silti opin mitä voi tehdä, vaikka kysymykseen MITEN ? olenkin joutunut itse hakemaan vastauksia.

Tällainen kysymys tuli eteeni kun sain tikattavakseni ihania kauniita kauniita Marimekon kankaista tehtyjä liinoja. Vaikka vanu olikin ohut, niin tenkkapoo tuli eteeni kun totesin, ettei kone mene 8 kankaan risteyksestä ohi. Siinäpä aikani mietin mitä tehdä. Kunnes muistin kerran jo epäonnisesti käyttäneeni trim-out. Silloin trimmasin myös osan tikattavaa kuvaa pois.

Oppia ikä kaikki. Toinen vaihtoehto oli trim-in, jolloin etsin päätteeltä kaikki ne kohdat (ompelukoneen pää osoitti asennetulla laservalolla oikeat kohdat), joiden yli kone ei liukunut. Piirsin hiirellä kohdan tietokoneella ja painoin trim-in ja kone posti kaiken alueen sisäpuolelta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kun ompelukone tikkasi mallia ja tuli tällaiselle paksulle kohdalle, teki se siihen pienen ns solmun liukui ylitse tai sivulle 1-2 cm ja jatkoi ompelua.

Jatkotoimenpiteenä päättelin kaikki 0,5 cm langanpäät.. : )  * 4 joka kohdassa.

Tikkausmalliksi valitsin aika juhlallisen mallin ja myös lanka sopi kauniisti kokonaisuuteen. Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen. Liina on todella kaunis.

Lisäksi tikkasin myös puniasen joululiinan, johon sain valita myös jouluisen tikkauksen.

Lisäksi olen ehtinyt väkertää itselleni sukat. Nämä kestävät juuri ja juuri yhden vuoden, kun teen ne ohkaisesta langasta ja pidän koko talven. No parsia kyllä pitää aina jossain vaiheessa.

Aurifil ompelulangat

Aurifil ompelulangat 40w / 2  ovat saapuneet ja minulla on myytävänä seuraavat värit:

2024, 2000, 2021, 2311

Häät Sveitsissä

Juhlimma ystäviemme häitä kolme päivää. HUH. Kaikkea hauskaa sattui mm. väärän kirkon vieressä oli kangaskauppa. Voisin sanoa, että onneksemme hinnat olivat niin korkeat ettemme ostaneet mitään ja huomasimme erehdyksemme ja ehdimme seremoniaan ajoissa.

Vihkiseremonia kesti yli tunnin ja lauloimme seisten 4 virttä, jossa jokaisessa oli 3 säkeistöä.

Matkalla juhlapaikkaan hääseurue juuttui 2 eri lehmäsaattueeseen, vain Sveitsissä voi käydä niin.

Juhlalounaan ja juhlaillalisen välissä tietysti tietysti teimme 11 km vaelluksen, aah lämmintä ja aurinkoista. Illallisesta voisin erityisesti mainita sen, että jälkiruokaleivokset oli tehnyt kokki, joka on voittanut alalla maailmanmestaruuden !

 Ja kun Gruyerissä olimme, pakollinen kuva juustohoitolasta.