Lattia

Matkoilla bongailen kaikenlaisia pintoja. Viimeisin löytö oli tämä kaunis lattia :

Näyttäisiköhän tällainen tilkkupinta kauniilta ?

Jälleen kotona

Kotona jälleen ja ilman kankaita. Olin elätellyt toiveita, että ostaisin iiihania batik kankaita Singaporesta, mutta eipas vaan onnistunut. Kun menimme kangastavarataloon, kaikki liikkeet olivat kiinni lukuunonnttamatta paria hassua miestenpaitakangaskauppaa. Syynä kiinalaisten uusi vuosi!

Miestenpaitakankaat saivat jäädä sijoilleen.

Esittelen nyt nopeasti joitakin kauniita tikkauksia, jotka ovat jääneet esittelemättä. Innostuin niin hameiden ompelusta :)

Tilkunviilaajalle tehdyt ameebamaiset tikaukset olivat kyllä positiivinen yllätys ja ne vahvisti omaa käsitystäni tikkauksista. On hauska tehdä esittäviä tikkauksia mutta yhtä hyvin toimivat myös ns abstraktit kuviot.

Tilkunviilaaja esittelee tämän modernin tilkkupeiton omalla sivullaan.

Toinen mainio tikkaamani tilkkutyö tuli lahjaksi nuorelle neidolle ja tikkauskuvio ja lanka valikoituivat sen mukaan. On tärkeä tietää tilkkupeiton käyttö, jotta tikkauskuvio olisi tarkoituksenmukainen. Tähän tilkkupeittoon tikkasin päivänkakkaroita vaalealla langalla.

Lisää hameita

Toistan itseäni, mutta sanon sen jälleen kerran, että sielultani olen vaiheompelija. Viime viikolla maanantain ja keskiviikon välisenä aikana tein itselleni 4 hametta, joista kaksi ehdin jo esitellä.

Tässä toiset kaksi. Nyt on hameet melkein tehty, viidennestä puuttuu vain vuorikangas.

Punainen hame oli haastetyö Tilkunviilaajan kanssa. Kumpi saa hameen ensi valmiiksi. No reilukerholaisena annoin hänelle kyllä aikaa tehdä omansa, mutta kimallukseen ihastunenna (kuten allekirjoittanutkin) hän aloitti hameenteon ihanasta kiiltävästä kankaasta. Minä sain siitä myös hamekankaan verran. Tilkunviilaajan malli on vain hieman haastavampi kuin omani, luulen että pitäydyn ihan suorassa mallissa.

Toinen hame on ihana satiininen ruusukangas, taivaallisen kaunista ja lopputulos oli ihan mielettömän hyvä.

Huomatkaa huimat korkkarini, ei ole käytössä ihan joka päivä.



Tämä pieni tilkkutyö on koiralle. Tikkaan sen huomenna. Ihan sairaan ruma : )

Ja sitten tikkausasiaa. Sain tikattavaksen 2 kaunista tilkkutyötä, jotka oli valmistettu farkkukankaista. Ikävä kyllä en pystynyt niitä tikkaamaan.  Neljän kankaan risteyksessä jalka ei  liukunut kankaiden päälle ollenkaan. Jos kankaat kolmen kankaan risteyksessä olivat sopivan yksisuuntaisesti käännetty, ei kone ommellut niidenkään yli. Ikävä kyllä en pystynyt auttamaan tikkauksen kanssa muuten kuin koneharsimalla kaikki pinnat valmiiksi yhteen, jolloin käsintikkaus voi tapahtua helpommin.  Uskon että koneharsinta auttaa paljon, sillä farkkukankainen tilkkutyö on raskas ja vaikea käsitellä. Nyt pinnat pysyvät hyvin paikallaan.

Mistä näitä hameita oikein tulee

Viikko vasta alussa ja tässä on jo toinen hame. Varmasti
100 % asetaattia tai muuta vastaavaa mutta on hyvän näköinen.

Salaisuuteni on mutkaton vartalo; sisäänottoja teen vain nimeksi.  Vuorikankaaseesn teen myös vastaavat sisäänotot. Vetoketjun isutus on ehkä työläin, mutta en yleensä tee tiedettä vaan olen ratkaisuhakuinen ompelija.  Vyötärökaitale syntyi jälleen tilkkukankaasta ja toimii hyvin kanttaajana. Vain vanu puuttuu, muutoin jäljittelen tilkkupeiton kanttausta.

Vetoketjun istutan melkein ylös saakkaa ja kanttinauhaan ompelen hakaset. En siis taiteile edes napinreikää.

Helma tasataan näppärästi viivaimella ja leikkurilla, silitys ja ompelu. Valmista tuli !

Hame silakalle

Kun olin pieni, naapurin täti teki itselleen iltapuvun kiiltävästä hopeanvärisestä kankaasta. Jo alkumetreillä hän huomasi korjaamattoman erheensä. Hän oli taittanut kankaan kahtia siten että loimi kulki etupuolella ylöspäin ja takana alaspäin. Siitä tuli silakalle juhlapuku.


Oman erheeni huomasin vasta kun kaikki oli valmista. Aloin ihmetellä miksi musta alulanka on etupuolella kankaan päällä eikä alapuolella. ( Ompelin sisälaskokset suoraan kankaan päälle ja jouduin hieman niitä tasoittelemaan.) No ehkä tämä virhe on niin mitätön ettei muut kuin silakka itse sitä huomaa.

Tein hameen rennolla otteella ilman kaavoja. Malliksi otin vain yhden puolihameen kaapista, jotta koko olisi edes samassa läänissä. Ja olihan se, kokoa 44. Leikkasin saumat irti ja uudella yrittämällä koko oli lähempänä 40. Pussukkavetoketjuvarastosta löytyi sopivan värinen vetoketju ja vyötärokaitaleen tein hauskasta tilkkuilukankaasta kanttausperiaatteella. Rento ote sopii hyvin paksuun villalankaaseen ja myös minulle.

Teknisiä tietoja. Kangasta oli ehkä 60 cm ja maksoin siitä 6 euroa, vuorikangasta saman verran, oli hivenen kalliimpaa. Huomatkaa täydellisen väriset saappaat, jotka 4 vuoden odottelun jälkeen pääsevät nyt vihdoinkin ulos kaapista.

Eteenpäin! sanoi mummo..

Askarretta riittää. Mutta kuten eräs toinen sanoi *Konstit on monet... *

Ja tässä esittelen niistä yhden.

Tarkoitukseni on siis aplikoida pieniä sieviä ympyröitä renkaiden keskelle. Kaikkein vaikeinta oli valita sopiva kangas. Mutta sitten kun se löyty, se olikin täydellinen.

Mutta ensin välineet ja tekotapa:

Vasemmanpuoleinen on lahjaksi saamani harppi, joka leikkaa kankaasta täydellisen ympyrän. Mahtava apuväline. Oikeanpuoleiset rinkulat olivat myös kerrassan hyödyllisiä. Käytin niitä nyt ensimmäisen kerran ja annan niille arvosanan 10+  (thanks Lorre and Kathy)

Ensin valitsin sopivan kokoisen rinkulan, ovat kuvassa oikealla reunalla. Sen jälkeen harpilla pyöräyttelin valitsemastani kankaasta oikean kokoisia ympyröitä, = rinkula + saumanvara.

Foliosta leikkasin epämääräisiä neliön ja ympyrän yhdistelmiä ja aloin valmistaa aplikointivalmiita kukkasia.

Laitoin folion alimmaisimmaksi, sen päälle kangas nurinpäin ja päälle rinkula. Taittelin folion huolella rinkulan ympärille varoen jättämästä nurkkia. Silitin pakkauksen kuumalla silitysraudalla, jäähdytin ja avasin.  Täydellisiä kukkasia valmiina aplikoitavaksi. 61 kukan puutarha odottaa ompelijaa.

Nero lähettaa kaikille faneille terkkuja.

Peiton värit ovat aika kohdallaan.