Isoin tikkaamani tilkkutyö

Tämän komistus peitti alleen melkein 9 neliöä. Tilkkutyön tikkauttaminen Töölön Tilkkupajassa oli tekijän lahja itselleen, sillä näin ison peiton tiukkaus kotikonstein vaatii jo aikamoista sinnikkyyttä ja innostusta asiaan.

Tasasin reunat ja kiinnitin myös kantin paikoilleen. Vanuna käytimme villaa. Villa pysyy pehmeänä ja on hyvin kevyt käytössä, mikä oli tärkeää, kun peitto oli näinkin iso.

Peitto oli kaunis!

Tilkkutyövillitys Sothsissa

Kuka tahansa on seurannut Sothsin talviolympialaisia ei ole voinut välttyä näkemästä että tilkkutyöt ovat nyt todella IN Venäjällä.

Tässä aito tilkkutyö, tikkaukset vaan ovat hieman puutteelliset

Paul ja Mildred Statler ja minä

Tämä kuva olkoon osoitus itseluottamukseni kasvusta, sillä puolitoista vuotta sitten Sugar Confrensissa en uskaltanut pyytää heitä samaan kuvaan kanssani. Eikö ole ihana kuva, voisin vaikka laittaa sen Tilkkupajani seinälle.

Statler Stitcher on Paul Statlerin kehittämä tietokoneohjelma Gammill-tikkauskoneelle.

Ehkä minulla on hieman liian leveä hymy.

Langan suuntaan ja toiseenkin takakappaleessa

Ensimmäiseksi haluan sanoa että tikkauksen kannalta on ihan ok tehdä taustakappale useasta tai erittäin useasta kangaspalasta. Mutta tikkauksen kannalta edullisin vaihtoehto on aina, jos takakangas koostuu yhdesta kappaleesta.

Ongelmia voi alkaa ilmetä, jos kankaat ovat eri paksuisia tai jos niiden langansuuta vaihtelee.  Esimerkki ensimmäsisestä, takakangas on yhdistelmä ohutta  ja oikein paksua  puuvilla. Ongelmat esiintyvät langan kireyden alueella. Esimerkki jälkimmäisesta, takakangas koottu yhdistäen kangasta pysty ja vaakasuoraan. Ja nyt tarkoitan isoja pintoja.

Jos takakangas on koottu taitavasti useista pienistä tilkuista, silloin langansuunnan aiheuttamat kireyserot katoavat. Mutta jos takakangas on tehty esim kolmesta kappaleesta, yksi pitkä loimen suuntaisesta leikattu ( ei jousta) ja sen vierellä kuteen suuntaisesti leikattuja kappaleita( joustava) on aika todennäköistä, että tilkkupinta alkaa kiristää jossain vaiheessa, eikä tikattu tilkkutyö ole enää suora.

Mutta kun tämän tietää ja asian hyväksyy, voi takakankaan koota haluamallaan tavalla ja lupaan tehdä, kuten aina, parhaani tikkauksen osalta. 

Tummia tulppaaneja

Tämän tilkkupinnan hieno idea oli rytmittää pinta pystysuunnassa kulevilla ohuilla musta-valkoisilla raidoilla.  Ilme tuli raikkaaksi ja moderniksi. Takana raidat kulkivat poikittain.

Hallitseva pääväri oli kaunis lila ja muut värit sen rinnalla entisestään tehostiva lilan kauneutta. Mutta kun tilkkipintaa oikein tarkastelee, huomaa ettei siellä sitä lilaa niin paljoa olekaan! Hieno tehokeino.

Kun tulppaaniaika on kauneimmillaan, tikkasimme tilkkupintaan tulppaaneja.

Takana raidat olivat poikittain.

Raitilla

Tilkunviilaajan Humalaisen kotimatka -tilkkutyö on ehtinyt odottaa jo hetkisen esiintuloaan, varmaankin tie oli sen verran mutkainen. Tikkausmalli on uusi suosikkini. Lankana käytimme keskiharmaata, joka sitoo värit kauniisti yhteen tuomatta liikaa omaa elementtiään esille. Lopputulos erittäin hyvä!

Jokohan peitossa on kantti paikoillaan

Home sweet home

Takana on pitkä vuorokausi matkustusta ja opiskelua ( jokaisena odotusminuuttina, joita oli paljon). Nyt kotona, huomenna puran laukut ja järjestelen kauniit kankaani hyllyihin. Ostin myös paljon FQ, jotka ovat siis myytävän 5 e kpl.

Ihan sitten vain leveilläkseni kerron, että kun tilasin oluen Newarkin lentokentällä, minulta kysyttiin henkilöllisyystodistus tarpeeksi korkean iän varmistamiseksi, jota on siis jo 52 vuottaa. En lakkaa hymyilemästä. 

Opintomatka päättymässä

Täällä on -18 C pakkasta. Upea matka! Paljon tuomisia kotiin, lähinnä päässä. Laukut pakattuina, joitakin kirjoja ja hieman kankaita. Huomiseksi on luvattu jälleen lumimyrsky, joten pääsen juuri livahtamaan sen alta.

Olen taas Tilkkupajalla perjataiaamusta lähtien, tervetuloa!

Opintomatkalla USA:ssa 6. päivä

Suureksi pettymykseksemme Wachingtonin museon se osa, jossa antiikkitilkkutyöt olisivat sijainneet, oli kiinni. Koko se puoli talosta oli suljettu rakennus ja korjaustöiden takia. Eipä ollut mainintaa heidän web- sivuilla.

Mutta melko luultavasti näimme itse presidentin, hänen rouvansa tai ehkä Hillary C  oli sen auton kyydissä, joka pitkässä pitkässä poliisisaattueesa hurautti valkoiseen taloon suoraan meidän nenämme alta. Olimme vain noin 150 m päässä! Oli todella kylmä ja kova tuuli.

Mutta emme jääneet paikoilemme vaan hurautimme Jinny Bayerin studioon ja kangaskauppaan.  Hänen kankaansa olivat täysin uusi tuttavuus, tyypillistä hänelle ovat voimakkaat värit, suoraan Afrikan tähti -pelien jalokivistä. Lisäksi hän tekee uskomattoman kauniita kehyskankaita!

Opintomatkalla USA:ssa 5. päivä

Rubber stamp, export, grid snap, devide, convert b2p...

Sekä opettajat että oppilaat alkoivat olla jo aika väsyneitä. Ihan viime metreillä jouduin luovuttamaan, en ymmärtänyt ihan kaikkea. Mutta voi pojat, pääsin kyllä tosi pitkälle.

Ajoimme vielä Washingtoniin ja tänään pääsemme ihailemaan lisää antiikki tilkkutöitä. 

Opintomatkalla USA:ssa 4. päivä

Jos eilinen päivä oli pitkä ja yö huonosti nukuttu, niin tämä aamu valkeni aikaisin ja päivä oli täynnä oppia. En mene yksityiskohtiin, koska pääni edelleen prosessoi sitä.

Kävimme läpi tikkausmallin suunnittelua, mitkä ovat suunnittelun lähtökohtia, kun valitaan tikkausmallia. Lanka, tiheys, väri, kehyksiä, erilaisia blokkeja. Oih! Vie varmaan hetken ennenkuin kaikki jäsentyy päässäni. Osa tunneista oli ihan selvää, tietämykseni vahvistui, sain apua ongelmiin ja vain pieni murto-osa oli sellaista joka meni ymmärrykseni yli. Paras anti oli varmaankin se että huomasin, että kaikilla oli samat ongelmat kuin minulla. Ja ongelmiin löytyy ratkaisuja.

Itse asiassa osaan jo aika paljon!

Tärkein oppini olikin se että halua haastaa itseäni lisää ja  käyttää tikkauskoneeni koko kapasiteettia. Haluan että oppini näkyy myös asiakkatteni tilkkutöissä. Haluan oppia lisää!

Opintomatkalla USA:ssa 3. päivä

Koska olimme jo eilen täällä Richmondissa ja varsinainen koulutus alkoi vasta 13:30, päätimme ajaa tilkkutyömuseoon Harrisonburgiin. Lähdimme jo 7:15, koska ajomatkaa suuntaansa oli reippaat 200 km ja aamupalaakin piti ehtiä syödä matkanaikana. Olimme museon oven takana viisi minuuttia ennen kymmentä.

Museo oli ihana, tilkkutöitä kolmessa kerroksessa. Antiikkitöiden lisäksi esillä oli myös tuoreempia töitä. Ikävä kyllä en saanut lupaa ottaa kuvia töistä, ei niinkään laillisista syistä vaan salaman käytön takia. Olisin voinut poistaa salaman kamerastani, mutta siitä huolimatta en saanut lupaa kuvaukseen.

Esillä oli myös aivan ihania miniatyyritilkkutöitä, joita voi ihailla Kathleen Ratclifferin studion sivuilta. Työt oli tehty alle 1/4" kokoisista tilkuista. Uskomattoman ihania. Vain huokailimme ihastuksesta!

Aikaa ei ollut tuhlattavaksi, ostimme nopeasti kirjoja museon kaupasta ja ajoimme kaksi tuntia takaisin hotellille. Nopea lounas seisten ja tunnille. Opetus loppui illalla yhdeksältä.

Luulin seuraavaa ; En koskaa tule hankkimaan uutta Creative Studio 5.0 ohjelmaa koska
a) en uskalla
b) en tarvitse
c) joutuisin investoimaan kalliisiin uusiin koneisiin.

Huomasin kaikki luuloni vääriksi. Uskallan, tarvitsen ja uusia investointeja ei tarvita.

Luulin myös että en voisi enää oppia uutta, mutta siinäkin olin väärässä. 

Opintomatkalla USA:ssa 2. päivä

Pitkän ajomatkan jälkeen pysähdyimme Baltimoressa ja vierailimme Baltimoren taidemuseossa. Ikävä kyllä näimme vain kourallisen antiikkitilkkutöitä. Opin millaisia tilkkutöitä ovat Baltimore album tilkkutyöt.

Matka jatkui hotelillemme, jonne alkoi jo kerääntyä iloisia rouvaryhmiä. Vietimme hauskan illan 2 muun tikkaajan kanssa. Keskustelu pyöri tietysti ja vain ainoastaan tikkauksen ympärillä. Oli ihana tavata ihmisiä, joilla oli jo pitkä kokemus tikkaamisesta. 

Päivän tärkein oppi: hyvälaatuisen tilkkutyön, jossa on villavanu välissä, voi pestä pesukoneessa ja kuivata kuivausrummussa. 

Lisäksi opin että olen yksi harvoista, joka ei katkaise lankaa vaan vetää länganpäät tilkkutyön sisälle. 

Opintomatkalla USA:ssa 1. päivä

Olen jo oppinut sen että aikaeroon on hyvä varautua jo kotimaassa, jos vaan jaksaa sinnitellä illalla hereillä. Ja perilla pitkän yöunen varmisti melatoniinitapletti. Aaah ihanaa, minä aamuvirkku nukuin kuuteen! Nyt reippaana kohti uusia seikkailuja. Aamu valkenee kirkkaana mutta asteet ovat kyllä pakkasen puolella.