Kehysten laitossa minulla on kaksi tapaa joista esittelen nyt molemmat käyttämäni tavat. Se helppo ja nopea tapa ja sitten se hidas ja viheliäinen tapa.
Kummassakin tapauksessa mietin ja suunnittelen kehyksen huolella, leikkaa, ompelen ja silitän valitsemani kankaat lopullista kiinnitystä varten valmiiksi. Jälkimmäisessä vaiheessa mittaan summittaisesti kuinka paljon kehystä tarvitaan ja alan ommella. Toki tässäkin vaiheessa silitetään huolellisesti. En yleensä vaivaudu tekemään jiirikulmia, ovat hitusen hankalammat ja haluan välttää virheitä. Tähän työvaiheeseen menee reipas tunti, jee, kaitaliina on valmis, enää tikkaus.
Kun koko komeus on valmis, leväytän työn (pitkä kaitaliina) pitkälle pöydälle. Ja voihan nenä, kehykset tässä tapauksessa kurttaavat koko työ ainakin 10 cm lyhyemmäksi, ja keskusta on reippaasti koholla. (Reunat eivät olleet suorat ja ennakoin kiristämällä kehystä, koska halusin välttää lerputuksen. )
Alkaa kehysten ompeluvaiheen jälkimmäinen osa, jossa puran kaikki kehykset irti, silitän ne, noukin kaikki ylimääräiset langanpätkät pois joka reunasta. Ompelen jatkopalat kaikkiin kehyksiin, onneksi kangasta on jäljellä. Arvatkaa kuinka paljon tähän tuhriintui aikaa!!! Ja aloitan alusta.
Nyt olen sen verran viisas että käytän helppoa ja nopeaa tapaa. Kehykset ovat valmiina. En varsinaisesti mittaa kehyksiä vaan asetan ne työn keskelle nähdäkseni kuinka pitkästi kehystä kulloinkin tarvitaan. En mittaa reunasta. Leikkaan ehkä kaksi lankaa pidemmän kehyksen, en enempää ja leikkaan kummankin kehyksen yhtä aikaa. Näin tiedän että kehykset ovat sekä oikealla että vasemmalla yhtä pitkät.
Asetan kehykset nuppineulojen avulla paikoilleen siten että keskikohta tulee keskelle ja ylä- ja alapäät oikeille kohdilleen. Ompelen aina pitkät sivut ensin ja sitten lyhyet sivut, väri kerrallaan.
Mitä tästä opin. Miksi en aina käytä tätä nopeaa ja helppoa tapaa!!!
Sanottakoon kuitenkin se että jos työ ei ole silitetty niinkuin minä silitän, perusteellisesti, kannattaa miettiä lisäsilitystä. :D Onneksemme saamme syksyllä ihania OLISO silitysrautoja, jotka tekevät silittämisestä juhlaa. Sellaisen voi varata minulta.
Kummassakin tapauksessa mietin ja suunnittelen kehyksen huolella, leikkaa, ompelen ja silitän valitsemani kankaat lopullista kiinnitystä varten valmiiksi. Jälkimmäisessä vaiheessa mittaan summittaisesti kuinka paljon kehystä tarvitaan ja alan ommella. Toki tässäkin vaiheessa silitetään huolellisesti. En yleensä vaivaudu tekemään jiirikulmia, ovat hitusen hankalammat ja haluan välttää virheitä. Tähän työvaiheeseen menee reipas tunti, jee, kaitaliina on valmis, enää tikkaus.
Kun koko komeus on valmis, leväytän työn (pitkä kaitaliina) pitkälle pöydälle. Ja voihan nenä, kehykset tässä tapauksessa kurttaavat koko työ ainakin 10 cm lyhyemmäksi, ja keskusta on reippaasti koholla. (Reunat eivät olleet suorat ja ennakoin kiristämällä kehystä, koska halusin välttää lerputuksen. )
Alkaa kehysten ompeluvaiheen jälkimmäinen osa, jossa puran kaikki kehykset irti, silitän ne, noukin kaikki ylimääräiset langanpätkät pois joka reunasta. Ompelen jatkopalat kaikkiin kehyksiin, onneksi kangasta on jäljellä. Arvatkaa kuinka paljon tähän tuhriintui aikaa!!! Ja aloitan alusta.
Nyt olen sen verran viisas että käytän helppoa ja nopeaa tapaa. Kehykset ovat valmiina. En varsinaisesti mittaa kehyksiä vaan asetan ne työn keskelle nähdäkseni kuinka pitkästi kehystä kulloinkin tarvitaan. En mittaa reunasta. Leikkaan ehkä kaksi lankaa pidemmän kehyksen, en enempää ja leikkaan kummankin kehyksen yhtä aikaa. Näin tiedän että kehykset ovat sekä oikealla että vasemmalla yhtä pitkät.
Asetan kehykset nuppineulojen avulla paikoilleen siten että keskikohta tulee keskelle ja ylä- ja alapäät oikeille kohdilleen. Ompelen aina pitkät sivut ensin ja sitten lyhyet sivut, väri kerrallaan.
Mitä tästä opin. Miksi en aina käytä tätä nopeaa ja helppoa tapaa!!!
Sanottakoon kuitenkin se että jos työ ei ole silitetty niinkuin minä silitän, perusteellisesti, kannattaa miettiä lisäsilitystä. :D Onneksemme saamme syksyllä ihania OLISO silitysrautoja, jotka tekevät silittämisestä juhlaa. Sellaisen voi varata minulta.