Toiveiden täyttämä laukku

Vaikka vappuun on enää vain kuukausi, täällä Arosassa tulee joka päivä lisää lunta. Tiedoksi myös että tulen heti Vapun jälkeen taas tikkaamaan mutta sadepäivien ratoksi kehitin tämän hauskan laukkumallin. Vaikka ohje on ihan omatekemä, toivon että kuvien myötä prosessi selviää.

Yritän siis antaa mahdollisimman hyvät ohjeet tämän laukun tekemiseen. Laukku on tarkoitettu pidettäväksi lastenrattaiden työntökahvassa ja myös olkalaukkuna. Tyttäreni, ensimmäisen lapsenlapseni ( 2kk) äiti toimi visionäärinä ja hän myös osti kankaat ja sinisen vetoketjun.

Tarvikkeet juuri tähän laukkuun.

2 x 55 cm ( levey 1.40m) vakosamettia,  kangasta jäi reilusti kun oli niin leveää

Vetoketju 50 cm

Tukikangasta tai vanua

Vuorikangasta  1m

Laukku 

Ompelun suunnittelu vaati 2 päivää "päätyötä" että sain kaikki palat loksahtamaan paikoilleen. Loppu olikin sitten vain ompelua. 

Kangas on joustavaa vakosamettia, joka asetti hieman venyvyytensä takia haastetta. Lisäksi kankaan suunta on hyvä ottaa leikatessa huomioon, mutta laukku onnistui muutenkin vaikka pinta välillä kulki miten sattui. 

Kaavapaperina käytin paikallista sanomalehteä ja laukku on juuri lehden levyinen 47 cm. Korkeutta lisäsin hieman, yhteensä 40 cm. Tein pyöreät kulmat alas, nekin omasta päästä, joten jokainen voi tehdä niin syvät tai pyöreät kuin haluaa. 

Koska minulla ei ollut käytettävissä vanua, lyhensin marimekon joululiinaa puolen metrin verran ja käytin sitä tukikankaana. 

Työvaiheet

Ompelin tukikankaan kiinni laukkuun. Oli kätevää ommella suoraa vakosametin "ojassa", noin joka viidennessä. Ompelin pohjan laskokset ja vahvistin ne päälytikkauksella. Ompelin laukun palat yhteen.

Laukun kantohihnan leikkasin 1m pituiseksi ja 4 tuuman levyiseksi. 2 x 5 cm pituudesta käytin kiinnitykseen laukun sivuille. Ompelin hihnan putkeksi enkä käyttänyt siihen tukikangasta. Käänsin kantohihnojen kohdalta laukun yläreunan jo valmiiksi sisään. 

Koska halusin laskea vetoketjun hieman alemmaksi laukun sisälle, ompelin yläreunaan 3 cm (valmis mitta) yläkaitaleen. Leikkasin yläkaitaleen kankaan venymättömästä suunnasta, minkä takia viimeistelin kankaan pituuden tekemällä puskurisauman vasta ommellessa. Täytyy lisätä että vakosamettia on kyllä helppo ommella, se antaa niin paljon anteeksi.

Vetoketjun sivulipareet ovat 37 cm pitkät ja 2,5 cm leveät ( valmis mitta) Kiinnitin vetoketjulipareet ( joissa oli jo vetoketju paikoilleen ommeltuna) yläkanttiin kiinni. Jouduin kerran lyhentämään vetoketjulipareita jotta ne istui kauniisti.

Leikkasin ja ompelin samankokoisen vuoren johon myös ompelin samanlaisen pohjan + ison taskun paikoillee. Jätin pohjaan reilun aukon työn kääntämistä varten. 

Ompelin vuorin kiinni yläkanttiin. Ja niin koko yläkanttihässäkkä sulkeutui kauniisti vuorikankaan uumeniin. 

Laukusta tuli tosi hauska ja sopivan kokoinen, ei liian iso eikä liian pieni. Vanuna käytetyn Marimekkokankaan takia laukku on myös sopivan jämäkkä mutta ei kankea. Sain arvosanaksi 10/10.

Toivottasti pidit ohjeesta. 

Rescue peittoja

 Yhä useammin minulle tulee tikattavaksi myös ns rescure peittoja. Luettelen tässä joitakin esimerkkejä. 

Double Weddin Ring peiton tikkaus oli aloitettu mutta se oli jäänyt kesken, samoin kuin koko peiton viimeistely. Peiton tekijä halusi säilyttää omat tikkaukset, joten viimeistelin peiton vain tikkaamattomilta osin. Kanttasin peiton ja käytin sen jopa pesulassa. Lopputulos oli oli ehdottomasti hintansa väärti.

Perintöpeitto, ( tekijä tuntematon, mistä syystä päätin siitä lähtien lisätä ainakin oman nimeni ja vuosiluvun omiin peittoihini) oli liian suuri ja omistaja toivoi että pienentäisin sen kauttaaltaan. Toteutun toiveen.

Peitto haluttiin muuttaa mökin sänkyyn sopivaksi. 

Peitto oli käsin tikattu mutta vain vähän. Pesussa takakangas oli kutistunut niin paljon että tilkkupinta tuli ikäville kupruille. Omistaja toivoi konetikkausta, lisäsimme lisäksi uuden vanun ja tietysti takakankaan. Tästä peitosta minulla ei ole ennen kuvia mutta jälkeen kuvia kyllä.  Tekninen selostus kuvien jälkeen.

Teknisesti tikkaus toteutettiin niin että purin kanti kiinnityksen työn takaa. Onneksi se oli ommeltu käsin. Kiinnitin valmiin tilkkutyön uuden takakankaan ja vanun päälle siten että koneharsin työn kiinni kantin puolelta. Tikkasin vain kantin reunaan saakka. Kun työ trimmataan eli uudet kerrokset leikataan kantin levevyisiksi, on vanha kantti helppo kiinnittää uudelleen taakse joko käsin tai koneella. Ja harsinlangat voi sen jälkeen postaa. 

Työssä oli käytetty hyvin ohjaista polyesteriä tai se oli jo iän myötä littaantunut mutta takakangas oli melko paksu. Nyt uusi takakangas oli ilmavankevyttä satiinipuuvillaa ja vanu kevyttä 80/20 puuvilla/polyestersekoitusta.

Hyvää ystävänpäivää kaikille,

viime vuonna tähän aikaan kotimme ja Tilkkupajan putkiremontti täytti pään. Eikä remontti vielä ihan  kokonaan ohi ole, mutta me asumme jo mukavasti. Kevät meni tikatessa, kesä golffatessa (tavallista vähemmän) ja syksyllä oli mahtava Korean ja Japanin matka. Korean opiskelu jatkuu edelleen.... ihmettelen miksi kiusaan itseäni niin.

Tammikuussa pidän perinteisen talviloman (lausutaan tilkkuloma) Sveitsissä ja nyt pian valmistuu Bonnie Hunterin mysteeri. Odotin aloittamista ihan paljastuksen loppuviivalle saakka koska halusin nähdä tilkkupinnan. Mielestäni se oli oikein kiva ja niinpä laitoin virrat päälle koneeseen. Tässä oma aloitukseni ja valmiimpi pinta.

Tässä linkki Bonnie Hunterin blogin sivulle jos sinäkin innostut tilkkutyöstä.

 https://quiltville.blogspot.com/p/lupine-laughter-mystery.html

Parhaat apuvälineeni tilkkuilussa perinteisten pyöröleikkurin ja viivainen lisäksi ovat lankaleikkuri Gizmo, Apulikka, joka laitetaan silitetyn sauman päälle ja tässä työssä HST-mallipaperi jolla sain helposti täydelliset 2,5" neliöt. Minulla olisi ollut myös 1,5" neliöille paperi valmiina, mutta en muistanut sitä. Minä hömelö!!!

Paperi asetetaan kankaiden päälle, ommellaan katkoviivaa pitkin surr-rurr ja leikataan pitkän viivaimen avulla joutuisasti. Tikki kannattaa pitää lyhyenä niin paperi repeytyy helposti. Olen saanut herra mieheni siihen työhön.

Kehykset vielä paikoilleen niin tilkkupinta on valmis. 

Tulen taas parin viikon päästä Suomeen tikkaamaan. Helmikuussa tikkaan noin 10-20.2. ja sen jälkeen tulen toukokuun alkupuolella taas koko kesäksi. Kannattaa olla minuun yhteydessä vaikka sähköpostilla jos olet lähiaikoina tikkauttamassa töitäsi.

Sähköpostiosoite on tilkkupaja@gmail.com

Aurinkoista kevättä!