23.9.2013
20.9.2013
Raikas
Tämä ihana raikas työ on hyvin tuttu, olen tehnyt samanlaisen myös itse. Siis samalla mallilla. Tilkkupinta voi näyttää monimutkaiselta mutta itse asiassa jokainen blokki on samanlainen, ne ovat vain vuorotellen pysty- ptai vaakasuorassa. Työ sai pinnalleen kestosuosikin tähtitaivaan.
Työn takakankaana oli käytetty miesten paitakankaista leikattuja
neliöitä, ihanaa ja ohutta puuvillaa. Mainio tapa päästä eroon kanaista,
joita on pakko kerätä. Ainakin minä teen niin.
19.9.2013
Antiikkia Antiikkia
Olen ollut voimakkaasti antiikkisten peittojen vaikutuspiirissä, tai ainakin mieleni on pyörinyt niinden väri ja muotomaailmassa. Mikä tekee peitosta perinteisen, värit, malli, molemmat yhdessä ja erikseen. Jotain muuta?
Vanhojen peittojen värimaailma kiehtoo minua, niiden pehmeät sävyt tuntuvat sulautuvan toisiinsa. Onko kyseessä ajan patina vai onko kankaat olleet sellaisia jo ns. aikojen alussa. On myös käsittämätöntä mikä työmäärä peittojen tekoon on laitettu. Eipä siis ihme että työt on pysyneet käyttämättöminä ja säilyneet näille päiville saakka.
Tässä vielä joitain vanhahtavia peittoja. Luulin ottaneeni kuvat vain itselleni, joten pahoittelen jos kaikissa ei ole lähdetietoja. Kuvat ovat kirjasta ' The Chintz quilts from the Poos Collection ' Pahoittelen epätarkkuuksia.
Jatkan sittelyä, muuta myös Tilkunviilaajan blogissa löytyy St Marie aux Minesin tilkkutapahtuman töitä.
![]() |
| Peacok Feather and Rose Bouquet Diamond in a Square US, 1830 (215 * 215) |
![]() |
| Elisabeth capes Tulips and Peonies Center Medallion, GB, 1810, (276 * 289) |
Jatkan sittelyä, muuta myös Tilkunviilaajan blogissa löytyy St Marie aux Minesin tilkkutapahtuman töitä.
17.9.2013
St-Marie-aux-Mines matkakertomus
Joka vuosi syyskuun puolessa välissä on vanhassa kaivoskaupungissa St-Marie-aux-Minessa valtava tilkkutyötapahtuma. Kaupungissa on toiminut myös kukoistava kangasteollisuus ja sieltä on myös lähtöisin amish- liike ja siksi kaupunki onkin luonnostaan loistava paikka toimia Euroopan laajuisen European Patchwork tapahtuman isäntäkaupunkina. Kaupunki sijaitsee Alsacessa hieman viiniviljelmien laidalla. Muuten hiljainen kaupunki kuhisee innokkaita rouvia tilkkutapahtuman aikana, mutta kyllä siellä miehiäkin on, lähinnä kantamassa raskaita ostoskasseja.
Näyttelyt sijaitsevat 4 kylässä ja jokainen julkinen rakennus, pääasiassa kirkot, ovat saaneet omansa. Vain harva aikainen onnekas löytää parkkipaikan, kylien välillä kuljetaan ilmaisilla busseilla, mikä onkin kätevää. Hotelleja ei ole, yöpymiset ovat kauempana olevissa kaupungeissa.
Minä ja kaksi tilkkuilevaa ystävääni matkasimme siis ko tapahtumaan. Lähdimme jo keskiviikkona, jotta varmasti olisimme torstaina ensimmäisenä oven takana. Kolmen päivän ajan kiersimne näyttelyjä, otimme satoja kuvia ( minä otin 564), lepuutimme taiteellista vaikutelmaa kiertelemällä myymälähallissa, jossa myös oli valtavaa värien ja printtien ilotulitusta. Illalla hotelissa olimme hyvin väsyneitä, hyvä jos jaksoimme raahautua jonnekin syömään.
Esillä oli perinteisiä, kokeilevia ja moderneja tilkku- ja kangastöitä. Jokainen löysi varmasti suosikkinsa tästä mielettömästä tarjonnasta. Voisi luulla että pää menisi sekaisin, mutta ise asiassa oma maku vahvistui, mutta myös avautui vastaanottamaan muitakin taide-elämyksiä.
Koska olen perinteisen tilkkutyön ja tekniikan ystävä, nautin suunnattomasti ensimmäisestä näyttelystä, jossa oli vanhoja 1830- luvun tilkkutöitä. Työt kuuluivat yksityiseen kokoelmaan ja niitä ei oltu käytetty. Töissä oli repeämiä ja joistain puuttui jopa palanen. Tilkut oli voitu koota paloista, töistä näkyi, että kankaita oli käytetty viimeiseen palaan asti.
Tässä joitain suosikkejani, mutta jatkan esittelyä myöhemmin.
Viimeisenä päivänä sain ystäviltäni lahjaksi näin ihanan sormuksen. En voinut sanoa muuta kuin Tahdon : D Sormus on varattu tärkeimmälle neulalleni.
Näyttelyt sijaitsevat 4 kylässä ja jokainen julkinen rakennus, pääasiassa kirkot, ovat saaneet omansa. Vain harva aikainen onnekas löytää parkkipaikan, kylien välillä kuljetaan ilmaisilla busseilla, mikä onkin kätevää. Hotelleja ei ole, yöpymiset ovat kauempana olevissa kaupungeissa.
Minä ja kaksi tilkkuilevaa ystävääni matkasimme siis ko tapahtumaan. Lähdimme jo keskiviikkona, jotta varmasti olisimme torstaina ensimmäisenä oven takana. Kolmen päivän ajan kiersimne näyttelyjä, otimme satoja kuvia ( minä otin 564), lepuutimme taiteellista vaikutelmaa kiertelemällä myymälähallissa, jossa myös oli valtavaa värien ja printtien ilotulitusta. Illalla hotelissa olimme hyvin väsyneitä, hyvä jos jaksoimme raahautua jonnekin syömään.
Esillä oli perinteisiä, kokeilevia ja moderneja tilkku- ja kangastöitä. Jokainen löysi varmasti suosikkinsa tästä mielettömästä tarjonnasta. Voisi luulla että pää menisi sekaisin, mutta ise asiassa oma maku vahvistui, mutta myös avautui vastaanottamaan muitakin taide-elämyksiä.
Koska olen perinteisen tilkkutyön ja tekniikan ystävä, nautin suunnattomasti ensimmäisestä näyttelystä, jossa oli vanhoja 1830- luvun tilkkutöitä. Työt kuuluivat yksityiseen kokoelmaan ja niitä ei oltu käytetty. Töissä oli repeämiä ja joistain puuttui jopa palanen. Tilkut oli voitu koota paloista, töistä näkyi, että kankaita oli käytetty viimeiseen palaan asti.
Tässä joitain suosikkejani, mutta jatkan esittelyä myöhemmin.
![]() |
| Caroline Danby Cutout Chintz Album, GB, 1815 - 1820 (236 * 271) |
![]() |
| Tilkkutyön kaikki kuvat oli aplikoitu |
![]() |
| Hexagon Flower Mosaic Stripes, GB, 1840, (205 * 256) |
![]() |
| Sheila Walwyn; Sunset at Okakujo, South Africa, 2004 (98 * 128) |
Viimeisenä päivänä sain ystäviltäni lahjaksi näin ihanan sormuksen. En voinut sanoa muuta kuin Tahdon : D Sormus on varattu tärkeimmälle neulalleni.
16.9.2013
Juoponpolun tikkauksista
Tälle peitolle Tilkunviilaaja halusi mahdollisimman eleettömän tikkauksen, joka ei veisi ajatusta itse tilkkumallista pois. Voisi sanoa, että tämä tikkausmalli jopa vahvistaa sitä. Erinomainen valinta omasta mielestänikin.
Kuvat puhukoon puolestani.
Kuvat puhukoon puolestani.
13.9.2013
10.9.2013
7.9.2013
Vintage Marimekkoa ... melkein
Sain nämä kankaat asuessani Saksassa. Paikallinen Suomi-kaupan pitäjä (mies) olisi heittänyt nämä Marimekon mallikankaat roskiin, mutta onniksi hän muisti minut. Sain siis ihania mallikankaita, joista joku tai kaikki olivat poistuneet tuotannosta. Uurastimme tyttäreni kanssa kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä tikkasin kaikki suikaleet ja toisena päivä hän valitsi jokaiseen pussukkaan sopivan vetoketjun, vuori- ja taskukankaat. Leikkasin kaikki valmiiksi odottamaan ompelua ja kesän aikana olen niitä hiljalleen ommellut kasaan. Kaikkiaan pussukoita tuli 20kpl, jokasta 2 kpl
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









































