Maailman turuilla

Tanskassa on tullut harvoin käytyä, mutta nyt vierailimme Fanön saarella ystäviemme luona. Sää muuttui mukavasta kamalaan ja se ehkä innoitti minut ostelemaan villalankoja. Löysin tavattoman ihana pienen kaupan jossa myytiin lankasetteja shaaleihin. En kertakaikkiaan voinut vastustaa houkutusta. Taiteilijan töitä voi ihailla osoitteessa www.christel-seyfarth.dk

Shaalin tekoon hänellä oli monta hyvää vinkkiä. Aloitetaan tietysti alanurkasta, mutta heti kun voidaan, työ siirretään pyöröpuikoille. Kudotaa kahta lankaa yhtäaikaa ja värit vaihtyvat melkein satunnaisesti. Lopuksi työ leitataan auki ja tehdään reunat. Helppoa kuin heinänteko

Ostin vielä kaunista punaista lankaa villatakkiin, mutta sen teko saa odottaa seuraavaan talveen.

Tämän ohessa, aikana ja matkalla tein isälleni säärystimet, jaloissa huono verenkierto ja kesälläkin sääriä paleltaa.

Nyt istun onnellisena pilvessä ja tikkaan talvitikkaustyötäni. Toivottavasti se valmistuu Lapsettaa-näyttelyyn. Mutta pian on vedettävä haikkarit jalkaan ja lähdettävä valloittamaan uusia kohteita.

Yli puolen välin

Ryijyn teko etenee edelleen mukavasti, kun vain ehtisi tehdä. Lankaseoksia lakaa olla jo niin, että pääkin sekoaa. Mutta silti työ on kertakaikkisen ihanaa !

 

Puolet jäljellä:

Mettässä

Vaimon on hyvä sopivassa määrin tukea aviomiestä Tämän vuoden tuki oli se että tuin miestäni suunnistusharrastuksessa. Osallistuin siis Fin5 rastiviikolle Kisakalliossa. Yhdessä sveitsiläisen ystävättäreni kanssa juoksimme pitkin ja poikin metsää etsimässä rasteja.

Ensimmäisellä kerralla sijoituimme noin puoleen väliin. Koska laji on kuitenkin yksilölaji ja meillä kahden jalkaparin lisäksi oli kaksi silmäparia etsimâssä rastia, ei tulos ole vertailukelponen. Merkillepantavaa oli kuitenkin että hyvin moni ihan suunnistajan näköinen tyyppi kysyi meiltä neuvoa ja sijaintia kartalla. En tiedä vaikuttiko asiaan asiallisen näköinen Louis Vuitton olkalaukku, joka keikkui olkapäälläni vai se, kuinka suuntatietoisesti kirmasimme metsässä.

Seuraavana päivänä minulla ei ollut laukkua, eikä kukaan kysynyt enää neuvoa. Ja hyvä niin. Olimme helpoimmalla ja lyhyimmällä reitillä 77/87. Siis aika mettässä suurimman osan aikaa.

Kesämekko 50-luvulta

Ihana mekko juuri oikeaan aikaan.

Muutin kaavaa niin, että laitoin vetoketjun taakse enkä laittanut *sisävyötä*. Muuten kaava oli hyvin mitoitettu ja sitä oli helppo muuttaa sopivankokoiseksi. Helma lyheni melkoisesti.

Aikaa kului 1,5 vuorokautta.

Mikä mukavaa, niin reunapaloja jäi runsaasti tuleviin tilkkutöihin

Hieman Vintagea

Tässäpä aherrusta yhdelle päivälle. Melkein sain valmiiksi mutta huomiselle jäi vielä helman lyhennys, olkapäiden uudelleen istutus ja takasauman ompelu. Siis eipä juuri mitään :D

Kangas on Laura Ashleyn sisustuskangasta, puuvillaa, mutta pesin sen ennen ompelua.

Toivottavasti huomenna pääsen esittelemään varsinaisen mekon valmiina.

47 riviä ja mäntysuopaa

Melkein puolessa välissä, ihanaa matkailua tähdissä. Kuvat puhukoot puoletaan. Tämän ryijyn teko on aivan ihanaa. Olen ilmeisesti yhden asian ihminen, ja nyt se on tämä.

Kun tuhlasin koko eilisen päivän tälle ihanuudelle olin tänään aamulla jo 8:lta mattojepesupaikalla. Aikaisimmat olivat jo lähteneet.  9:30 siellä sai jo jonottaa vapautuville paikoille.  Onko mikään ihanmpaa kesäistä puhtauden tuoksua kuin mäntysuopa.

40

Hitaasti, mutta varmasti työ on edennyt huimaavat 40 riviä, siis melkein puoleen väliin. Ja olen edellen 7.taivaassa kun saan tehdä sitä.

Ryijyn tekeminen on oiva vaihtoehtotyö mökille kun ei voi tehdä tilkkutöitä. Ensinnäkin ryijyn saa nopeast laskostettua ja laatikkoon. Ja perään voi heittää lankapussit, mikään ei mene sekaisin eikä ryttyyn. Tilkkutyöt tarvitsevät enemmän Lebensraumia, omaa tilaansa, niitä ei viitsi ottaa esille ja laitaa pois näkyviltä koko ajan. Kaipaan kyllä omaa konettani ja kangaskasoja. Tuskaa helpottaakseni olen surffaillut kangaskaupoissa ja tehnyt pieniâ ostoksia.

Pahemman laatuinen moka, 32

Kun olen vain aloittelija tällä ryijyn ompelun saralla, etsin tehokkaampia ja nopeampia tapoja tehdä sitä. Yksi tapa olisi tehdä useampaa rivia yhtäaikaa. Ei tarvitsisi etsiä ja vaihdella väriseoksia koko ajan. No tällaista menetelmää aloin kokeilla riveille 31, 32, 33 ja 34. Työ edistyi hyvin ja etenin tasaisesti neljällä rivillä yhtäaikaa. Kunnes jossain puolen välin tietämilla huomasin että ryijypohjan rivi 31 oli kokonaisuudessaan tyhjä, olinkin aloittanut riviltä 32.

Jokainen voi mielessään vain arvailla mitä ajattelin.

Tässä pari kuvaa ryijystä. Olen jo päässyt pidemmälle, mutta vahingossa poistin uudemmat kuvat  puhelimeltani.

 

Because I am a beginner when it comes to making a Ryijy, I look for more efficient and quicker ways of working. One of these techniques is working on several rows at the same time. You would've have to look for and switch between different color mixes. I tried using this method on rows 31, 32, 33 and 32. Work went ahead quickly and I worked on four rows at the same time. Around halfway through the rows I noticed that there was a gap between rows 30 and 31; I had left one row empty and started on row 32.

Everyone can imagine what I was thinking.

Here are a couple of images of the Ryijy. I have advanced further with it, but I accidentally deleted the newer images.