Karkkikaupassa

Tänään minulla oli ilo tikata Tilkku et Tilkku blokin pitäjän, Arjan, kaunis tilkkutyö. Arja valitsi hauskan tikkauslangan, jonka väri vaihteli seuraten tilkkupinnan värejä. Tikkauskuvio oli Deb's Feathers. Minunkin suosikki.

Cotton Patch, UK

Kävimme herra mieheni kanssa tyttäremme valmistujaisjuhlassa UK:ssa. Ja kun olimme Birminghamissa, ihan lähellä Cotton Patch liikettä, päätimme nähdä vaivan ja ajoimme sinne junalla.

Mmm moni kakku päältä kaunis. Olisi luullut, että liike olisi iso ja hurmaava, kuten tilkkukangasliikkeet yleensä. Tällä kertaa jouduin kiemurtelemaan ulos ilman ostoksia. Jottei mieheni olisi ollut niin pettyneen näköinen, ostin pienen kirjasen. Siellä olisi ollut suloista maatuskakangasta, mutta en osannut ostaa sieltä mitään. Olisiko niin, että liike ehkä satsaa online-myyntiin ja jättää liikkeen sisustamisen ja houkutukset lapsen kenkiin.

 

No ei kankaat tähän loppuneet, seuraavaksi suuntasimme Birminghamin torille.

 Oli siellä ihan oikea kangaskauppakin.

Jäin miettimään.

Tikkausta Marimekon kankaalle

Laitan vielä kerran Tähtikartta tilkkutyön kuvan. Tässä värit ovat edes hieman kohdallaan.

Halusin kokeilla, miltä näyttää yksinkertainen tikkaus modernilla pinnalla. Valitsin Marimekon mustavalkoisen Kiviä kankaan. Kangas oli kuin luoti päiväpeitoksi vaikka pojalle ja mielestäni graafinen kuvio vaati samanlaisen tikkauskuvion.

Ylemmässä kuvassa on tikattu pienempiä ympyryöitä. Tämä malli on ns fill malli, jolla täytetään taustoja ja on itse asiassa hyvin pieni. Olen suurentanut sitä tosi reippaasti siten, että 1,4m leveydelle tuli vain 3 kuviokertaa.Teen tästä tyynynpäällisen  tai kaksi.


Tämä malli tikattiin aina yksi rivi kerrallaan. Tikkaus oli suhteelliseen nopeaa, muuta yhden rivin jälkeen piti aina ns aloittaa alusta. Kuvassa näkyvät rypyt johtuvat siitä, että työ oli yön pukilla, en ehtinyt saada sitä valmiiksi yhdessä päivässä.

Longarm tikkaa Marimekon kankaita suhteellisen hyvin, mutta koska kangas on paksumpaa ja tukevampaa kuin varsinaiset tilkkutyökankaat, on käytettävä isompaa neulaa. Myös tilkkupinnan on oltava hyvin löysällä.

Mitä jää jäljelle..

Olen ollut pohjoisessa vanhempieni kotia purkamassa, vähän pintaa raapaisemassa. Sen pinnan alla on varmasti kilometrien verran tavaraa.  Isäni sairauteen liittyen hän on osanut niiin paljon kaikkea turhaa, loppusijoituspaikka kaatopaikka. Surullista.

Mutta aarteitakin löytyy, ne poppana- ja mattometrit !,  joita äitini kutoi, ja jotka äkäisenä torjuimme hänen eläessään, kelpasivat nyt kaikille, niistä suorastaan kilvoiteltiin. Äitini olisi varmasti mielissään jos tietäisi. Lisäksi jaettavana olivat kauniit pitsi- ja merkkaustyöt.

Vanhempani asuivat suurta omakotitaloa, jossa huone lasten muutettua pois muuttui vapaaksi varastotilaksi. Ja vähitellen kaikki paikat olivat täynnä. Mitään vanhaa ei koskaan raskittu heittää pois. Ne säästettiin. Mitä tästä opin. Älä osta koskaan mitään mitä et todella tarvitse.  

Kantti-teoriaa

Kantin teossa on varmaan yhtä monta mieltä kuin tekijää. Tässä omia ajatuksiani.

Kun suunnittelen kattinauhan väriä, haluan sen aina olevan tummempi kuin varsinainen tilkkupinta. Se tavallaan luo työlle kehyksen.

Haluan, että kanttinauha on tarpeeksi leveä, siksi leikkaan aina kolme tuumaa leveitä kaistaleita, jotka yhdistän vinoittain toisiinsa. Teen kanttinauhan perinteisesti sivut keskelle kääntäen. Minulla ei ole mitään vempeleitä tähän työhön, vaan silitä käännökset silitysraudalla. En ole vielä rohkaistunut tekemään sivuttain leikattua kanttinauhaa.

Kiinnitän kanttinauhan etupuolelle ompelukoneella (ja nyt HUOM ! ) alalangan on syytä olla mahdollisimman saman värinen kuin takakangas. Tämän jälkeen harsin kanttinauhan huolellisesti kiinni ja asetteln nurkat kauniisti paikoilleen. Ja vasta tämän jälkeen uskallan ommella ompelukoneella kanttinauhan paikoilleen. Viimeistelen nurkat käsin ompelemalla.

Jaahas, joku on taas kastanut valokuvan keltaiseen väriin. Yäk

Tikkausmalleja

Yleisön pyynnostä otin kuvia tikkaamistani malleista
Tässä Tilkunviilaajan Jäätelökesä, johon tikkasin Retro-kuvion.

Tässä puolestaan kuuluisat Gekot myöskin Tilkunviilaajan Modernilla tilkkupinnalla. Näiden 'tuhansien' pienten sormien kanssa koneella meni ikuisuus, koska kone tikkaa tiukat mutkat hitaaaasti.
 

Tässä juuri tikkaamani Deb's Feathers Lähtisitkö kanssani.

Tikkausta Lähtisitkö kanssani -tilkkupeitolle

Olinkin jo odottanut pitkään, että ehtisin alkaa tikata isoja peittojani. Tässä niistä ensimmäinen.

Valitsin suosikkiani tikkauskuvioksi, mutta värin valita olikin vaikea, vaalea, vaaleampi, keski sininen, vihertävä, tumma.. eeei, mikään ei ollut täydellinen. Kunnes heitin tilkkupinnalle vaaleaa kermaa ja johan löytyi ! Käytin myös polyestervanua ja luulempa että tulen käyttämään sitä nyt enemmän kuin ennen. Vanu antoi kankaalle kauniin pyöreän pinnan ja tämäkin iso peitto säilyi sopivan kevyenä.

Väritys kamerassa on omituinen, oikeasti valkoinen on puhtaan valkoista.

Lisäksi olen oppinut uuden tavan harsia alareunan. Siirrän joka toisen nuppineulan ylöspäin ja ompeelen niiden alapuolelta. Silloin konkaat pysyvät alkuperäisessä kohdassa vastakkain ja niiden oikea kireys säilyy.

Viikon varrelta

Kun vihdoinkin uskalsin sanoa ajatukseni vakituisen siivoojan hankkimisesta ääneen, oli mieheni vastaus shokeeraava : ** VIHDOINKIN **  ... mitä siitä voitte päätellä.

Tänään oli sitten ensimmäinen päivä, ja voi kuinka ihana oli työskennellä Tilkkupajassa, kun tiesi että koti siistiytyy ihan minun mitään tekemättä, siis siellä. Ja pystyin täysin rinnoin tekemään omia ei niin hauskoja juttuja. Vaikka tietysti kaikki tilkkuiluun liittyvät asiat ovat hauskoja, suorastaa ihania.

Valmistin ison taustakankaan Lähisitkö-tilkkupeitolle monista eri paloista: kaksi kertaa täysi leveys ja lopuksi vielä 20cm kaitaleista lisäpituutta. Ja kun tämäkään ei vielä riittänyt, kangas loppui, ompelin lisäleveyttä valkoisista kaitaleista. Olen laskenut tätä taustakangasta pitkään ja hartaasti, kuinka saan kankaan riittämään, ja riittihän se. Ja valmistui nopeasti kun olin jo asiaa melkein tehnyt jo pitkään : D  Vain pienen pieni pala jäi jäljelle.

Hieman sain myös tikattua. Olin ostanut kaksi hauskaa Nooan Arkki paneelia ja tikkasin ne, ja sain jopa tehtyä kantittinauhat ja kiinnitettyä ne. Jee. Eikös kannattanutkin hankkia siivooja. Eikä tässä edes kaikki.

Tein kanttinauhan myös Tähtikartta-tilkkutyölle ja kiinnitin sen. Nyt täytyy enää ommella ne käsin kiinni toiselle puolelle. Se on lempipuuhaani. Samalla voi kuunnella vaikka keihäänheittoa. Sopii ikäänkuin teemaan.

Tänään tikkasin myös värikokeiluja valkoiselle kankaalle. Yksi lanka kaikkien kokeilujen joukossa oli sellainen että se ei vaan toiminut. Kun vaihdoin toiseen puolaan, tikkausjälki oli kaunista, mutta tämä yksi puola oli aivan mahdoton.  Se joutui nurkkaan häpeämään.

Tässä Joanetta ja minä poseeraamme kaverikuvassa. Joanetta on Statler-siskoni ja tapasimme Sugar Confrensissa Missourissa kesäkuussa. Hän vieraili Helsingissä ja jatkoi matkaa Islantiin.

 Tässä vielä yksi kaveri lähettää Ainolle terveisiä.

Tikkausta yksiväriselle kankaalle

Minä rakastan yksivärisiä kankaita... tiettyyn pisteeseen saakka. Luin kerran kuuluisan kirjailijan, tilkkutaiteilijan ja kankaiden suunnittelijan Sarah Fielken The Last Piecec blogista, että hän käyttää vain vähän yksivärisiä kankaita, ne ovat hänelle aina reikä tilkkupinnassa. Mielenkiintonen kommentti.

Olen yrittänyt yhdistää sekä yksivärisiä että kuviollisia kankaita ja olen huomannut, että sitä köyhemmäksi tilkkupinta tulee mitä enemmän siinä on käytetty yksivärisiä kankaita. Varsinkin suurina pintoina ne voivat olla vaikeita.

Tässä Tähtikartta tilkkupeitteessä olin erityisen innostunut käyttämään yksivärisiä ja rauhallisesti printattuja kankaita, mutta jälkikäteen ajatellen ne tuovat ehkä hieman kovan ja tylsän ilmeen peitolle. En tarkoita peiton värimaailmaa,  vaan sitä, että kankaasta puuttuu kontrastia rauhallisten - pienten ja suurten kuvioiden kesken. Värimaailmaan olen kuitenkin tyytyväinen.

No tikkauksella sain kyllä ilmettä muuttumaan hyvinkin pehmeämpään suuntaan. Tikkaus olisi voinut olla vieläkin tiheämpää.

Nämäkin vilistävät gekon poikaset antavat peitolle villin hauskan ilmeen, eikä yksivärinen kangas tunnu enää ollenkaan liian hallitsevalta.

Kun olen tutkinut tikkauksen merkitystä tilkkupinnalle olen huomannut miten paljon se voi rikastuttaa peittoa. Varsinkin, jos on käytetty yksivärisiä kankaita, voi tikkauksella tuoda niin paljon lisää mielenkiitoa ja vaihtelua. 

Rohkaisisin kaikkia tikkaamaan enemmän. Taidokas tikkaus tekee tilkkupinnastasi taideteoksen.